Keitele, 20.02.2020

Anna Maija Kekin ja Päivi Koivuluoman mietteitä vuosikymmenen ja puheenjohtajan vaihtuessa

 

          Istun takkatulen ääressä pienessä punaisessa tuvassa Viitasaaren kaupungin, omasta mielestään pikkuisen paremman periferian, Toulat-nimisessä kaupunginosassa, periferian periferiassa. Mietin mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. Kevättalven idylli on täydellinen: Ulkona puhtaat hanget, jotka äsken noussut aurinko saa kimaltamaan. Toistakymmentä astetta pakkasta. Takkatuli. Pala Vaasan ruisleipää ja kahvimuki.  Mukin laidassa Timo-Heikin iki-ihana joutsenkuva ja teksti Aja - souda - kävele - aina - kutsuu - Keitele. Ostin sen hiljattain Helenan kaupan loppuunmyynnistä - viimeisen sellaisen mukin.

          Pitäisi keksiä jonkinlainen jäähyväiskirjoitus. Niin me Päivin kanssa päätettiin, kun tässä päivänä muutamana istuttiin Rantakulmassa juonimassa Keitele-Seuran asioita. Ei sentään sen kummemmista jäähyväisistä ole kyse kuin puheenjohtajanvaihdoksesta, jonka senkin olimme juonineet jo valmiiksi ja syyskokous toteutti: pani minut kylmästi viralta, kuten olin jo pari vuotta toivonutkin, ja otti nuoremman. (Sentään sain tammikuun hallituksen kokouksessa uuden viran, vähän pitempi titteli: varapuheenjohtaja. Ihan kiva virka :). Sovittiin, että minä raapustan ensiksi kauan kesantona olleelle puheenjohtajanpalstalle jotakin ja Päivi sitten.

      Äsken kuvailtu uusi kahvimukini johdattaa ajatukset kotiseututyön ytimeen, kotiseudun kaikinpuoliseen menestykseen ja hyvinvointiin. Mukin kuvassa ja tekstissä on ilmaistuna osa kotikuntamme vahvuuksista: on tilaa ajella ja toimia, kävellä ja soudella, on villiä luontoakin, ja tulijat otetaan yleensä ystävällisesti ja ennakkoluulottomasti vastaan. Pieni ja laiha muikunmallinen Keitele on sinnitellyt kahden vähän suuremman välissä itsenäisenä kuntana pian puolitoista vuosisataa. Loppua sille on  moneen kertaan ennustettu, mutta ei ole ennustus vielä toteutunut.       

      Jotkut ennustavat koko Suomen maaseudun, jopa kaikkien maailman maaseutujen kuolemaa. Ei muka voi tehdä mitään maailmanlaajuiselle megatrendille, joka luonnonlain tavoin kasvattaa kaupunkeja ja tyhjentää maaseutua. Onneksi vastavirta on jo vahva ja vahvistuu kaiken aikaa. Yhä enemmän on kysyntää lähituotteille, käsitöille, omalle kasvimaalle, luomulle, rintamamiestaloille, rauhallisille hiihtoladuille ja vaellusreiteille, pienille koululuokille ja lapsiryhmille, yhteisöllisyydelle, luonnonläheisyydelle, hiljaisuudelle. Väitän, että se onkin varsinainen, jo vuosikymmeniä vaikuttanut megatrendi, oikea megatrendien megatrendi. Vasta havaittu uusi uhka, ilmastonmuutos,  vahvistaa sitä.

      Monet paikkakunnat pohtivat nykyisin, miten vetää lisää väkeä omalle kotiseudulle. Hiljattain on ruvettu pohtimaan myös pitovoimaa, sitä, mikä saa tulijat viihtymään, viipymään ja juurtumaan. Tulijoita  Keiteleelle on nykyisin kahdenlaisia: toiset tulevat kengät jalassa, toisilla on pelkät töppöset. Meitä aivan paljain jaloin ensimmäisen kerran tulleita on varmaan jo vähemmistö.  Mikä vetää kengät jalassa tulevia ja mikä pitää heidät täällä? Entä töppöskansa, joka on tuotu tänne kysymättä henkilöiden omaa mielipidettä?

      Vetovoima- ja pitovoimatekijät ovat näillä kahdenlaisilla ihmisillä hiukan erilaisia. Kengissä tulleet ovat luultavasti  kiinnostuneita esimerkiksi hiljaisuudesta, hiihtoladuista ja rintamamiestaloista. Heille on tärkeää myös kunnan ja yritysten palveluiden määrä ja laatu sekä se, miten ihmiset ottavat heidät vastaan ja vaikuttavatko he mukavilta. Töppösissä tulleet täytyy toivottaa tervemenneiksi, kun ovat täällä oleskelleet vajaat pari vuosikymmentä. Mutta heille pitää tehdä sama jekku joka meille on tehty - onhan meidän paljasjalkaistenkin sukupolvissa monia, jotka olemme aikamme kierrelleet maailman maita ja mantuja. Jokin on vetänyt takaisin.

       Meidän, elämää vähän enemmän kokeneiden, on luotava uusille töppösihmisille sellaiset olosuhteet, että he viihtyvät erinomaisesti niin omassa kodissaan, päiväkodissa ja koulussa kuin ulkona ja harrastusten parissa, löytävät ystäviä ja harrastuksia, oppivat jotakin synnyinseutunsa historiasta, tunnistavat sen kauneuden ja omaleimaisuuden. Koulut ja vaellusvuodet käytyään he ehkä näkevät mahdolliseksi tulevaisuutensa täällä, ja lapsuuden ja nuoruuden muistot vetävät heidät  takaisin. Siinä on kotiseutuyhdistysten, mutta myös kaikkien muiden yhteisöjen, perheiden, sukujen ja yksittäisten ihmisten mahtava työsarka ja suuri tehtävä.

      Uusi vuosikymmen on alkanut, uusi kevät tulossa. Päivät pitenevät ja Päivi jatkaa tästä, kertoo ehkä, mitä uusia juonia on tälle vuodelle punottu.

 

Anna Maija Kekki, vpj. 2020

 

***

 

Tuijotan näyttöä pää tyhjentyneenä pitkäaikasen puheenjohtajan viisaista sanoista ja ajatuksista. Mitäpä tuohon nyt voisi lisätä? Anna Maijan puheenjohtajuus Keitele-Seurassa kesti kokonaisen presidentin toimikauden pituisen ajan. Tuona aikana yhdistyksemme on syntynyt ja luotu nykyisenlaiseksi. Se on vakiinnuttanut paikkansa keiteleläisessä yhdistyskentässä ja ollut aktiivinen toimija niin ympäristöasioissa kuin historian ja perinteen tallennuksessa - vain joitain mainitakseni.

 

Alkanut vuosi nuijanvarsiroolissa on laittanut pohtimaan asioita ihan toden teolla. Johdonmukaisen toiminnan varmistamiseksi on entistä selkeämmin hahmotettava mitä ollaan tekemässä ja miksi. Oman - aina puutteellisen - näkemyksen tueksi on tehtävä se, mitä jokaisen “johtajan” olisi syytä tehdä erilaisia yhteisöjä eteenpäin luotsatessaan, eli kuunneltava. Ilman yhteisöä on johtajien virkakin täysin tarpeeton ja tämä pätee yhtälailla niin toiminnan-, toimitus-, kunnan- kuin puheenjohtajiinkin.

 

Anna Maija arveli kirjoituksessaan, että väläyttelisin alkaneen vuoden ja vuosikymmenen näkymiä ja tulevia yhdistyksemme tempauksia. Sen teen, mutta vasta tuonnempana. Ensin on hyvä hieman alustaa tuon mainitsemani johdonmukaisuuden sekä läpinäkyvyyden periaatteiden kautta, miksi mitäkin asioita tehdään.

 

Tulevaisuus.fi-sivun mukaan megatrendillä tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden tai trendien joukkoa, joka määrittää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Periaatteessa megatrendi voisi olla luotavissa minkä tahansa yksittäisen toimintaperiaatteen pohjalta - ainakin paikallisesti ja paikalliseksi trendiksi. Mega- alkuliitteen trendi saanee, kun toimintatapa tai -kulttuuri laajenee paikallisesta alueelliseksi, kansalliseksi tai jopa globaaliksi. Ajatellaan nyt kuitenkin ensin omaa lähiyhteisöä. Jos kuntatasolla joudutaan miettimään mikä saisi ihmiset tulemaan ja pysymään, myös meidän on yhdistyksenä pohdittava omaa veto- ja pitovoimaamme.

 

Kotiseutuyhdistyksenä toimijoidemme ja jäsenistömme yhdistävä tekijä on mielestäni keiteleläisyys, joko asuin-, lomailu- tai esimerkiksi synnyinseudun kautta. Vetovoimaisuutemme tulisi siten perustua Keiteleen hyvinvointiin, viihtyvyyteen, ympäristöön, kehittymiseen ja kehittämiseen - perinteitä tietenkään unohtamatta. Kysymys onkin millaista kulttuuria, yhteisöä, toimintaa ja ympäristöä haluamme luoda, elvyttää tai kehittää? Minullakin on tästä oma mielipiteeni, mutta kuten sanottu, se on yksistään puutteellinen ja siten turha sellaisenaan yrittää nuijia läpi. Jotta laajempi näkemys ja ymmärrys yhteisistä tärkeistä asioista voidaan saavuttaa, tarvitaan moniäänistä keskustelua kaikenkirjavine mielipiteineen. On muistettava, että se mikä yhdelle on tärkeää ei toiselle välttämättä ole ja toisinpäin.

 

Haluaisinkin antaa puheenvuoron nyt jäsenistölle, josta enemmistö on ollut mukana jo yhdistyksemme syntyhetkistä lähtien. Haluaisin todella kuulla, vieläkö asioita tulisi tehdä kuten tähän asti tai olisiko syytä avartaa toimintakenttää vai jopa keskittyä johonkin ihan muuhun. Entä miltä toimintamme näyttää muiden kuin jäsentemme silmin katsottuna? Mitä kotiseutuyhdistykseltä odotetaan ja mikä innostaisi jopa osallistumaan? Usein on niinkin, että kuntarajojen sisäpuolella sokeutuu myös hyville asioille tai pitämään niitä jopa itsestäänselvyyksinä. Siksi myös etäämmällä olevien näkemys olisi tärkeää saada tietoon. Tästä päästäänkin siihen pitovoimaan.

 

Oman kokemukseni mukaan pitovoima koostuu monenlaisista tekijöistä. Johonkin toimintaan tai yhteisöön sitoutumishalukkuus edellyttää kokemusta yhteenkuuluvuudesta, yhteisen asian edistämisestä tai toiminnasta itselle merkityksellistä tai hyödyllistä tavoitetta kohti. Merkittävästi sitä tehostaa myös yhteistyö ja yhteishenki. Tärkeää on sekin, että kokee voivansa antaa omaa osaamistaan, tietoaan, aikaansa tai energiaa itselle merkitykselliseen asiaan ja olevansa tärkeä osa yhteisöä, jossa toimii. Ellei yllämainitut asiat toteudu, hyvin moni äänestää oikeutetusti jaloillaan - tai näin ainakin itse olen tehnyt. Vetovoima siis ei yksistään riitä. Vetovoima on kuin kaunis kuorrutus kakun päällä, pitovoima on laadukkaat raaka-aineet ja niistä rakkaudella leivottu kakku, joka hivelee jokaisen syöjänsä makunystyröitä.

 

Mainitsemani moniäänisen keskustelun aika koittaa kevätkokousta edeltävässä jäsenillassa, josta jäseniä tiedotetaan kevään jäsenkirjeessä. Tervetulleita tapaamiseen ovat myös kaikki idearikkaat, joilla olisi sanansa sanottavana tai ajatus esitettävänä kotiseutuyhdistyksen toiminnasta. Jäsenille olemme alustavasti neuvotelleet myös pieniä jäsenetuja, joista kerrotaan tarkemmin jäsenillassa.

Jäsenten kuulemisen lisäksi viritellään yhteistyötä eri tahojen suuntaan ja kaikenlaisia kädenojennuksia tullaan tekemään. Niihin sitten voivat tarttua kaikki ne, jotka jollain tavalla kokevat yhteistyön luontevaksi. Oma ajatukseni on "kaikki voittaa"-periaate, sillä näin pienen kunnan toimijoiden kannattaisi tehdä asioita enemmänkin yhdessä. Kun hommia jaetaan useille, saa jokainen palansa kakusta, muttei kenellekään tule ähky. Luulen sen olevan jokaisen toimijan hiljainen toive; voida osallistua uupumatta.

 

Niitä suunnitelmia ja muita kujeita sitten…

Keväällä (jos asiat järjestyvät suunnitellusti) pidetään kirkkoveneen kunnostus- ja huoltotalkoot ihan asiantuntijan opastuksella. Sinne saavat tulla kaikki puuveneen huollosta ja asiaan liittyvistä nikseistä kiinnostuneet, me Keitele-Seuran puheenjohtajisto tietenkin ensimmäisten joukossa. Tavoitteena on saada venevanhus asianmukaiseen kuntoon, jotta erilaisia suvisouteluja voidaan järjestää niin kuntalaisten kuin lomalaistenkin iloksi säihkyvän Nilakkamme laineilla.

Uutta vetistä yksilölajia pääsee ensi kesänä kokeilemaan maksua vastaan - jäsenet muita hieman huokeammin. Kari jo kuun alussa ehti vihjaista nettisivuillamme yhdistyksemme hankkimista kahdesta SUP-laudasta, joita esitellään tarkemmin huhtikuun Harrasta!-messuilla. Käytännön järjestelyt lautojen vuokrauksesta ovat jo työn alla.

 

Kevään roskatalkoot paisunevat ympäristötalkoiksi. Se kuinka isoksi perinteinen tapahtuma saadaan kasvatettua, riippuu paljolti yhteistyöinnokkuudesta ja asian tärkeydestä kuntalaisille.

Aivan varmasti kuitenkin ollaan mukana järjestämässä kesäkuun toisena viikonloppuna paikallislehdessäkin väläytettyä sanataidetapahtumaa, työnimeltään SANOJA. Tätä on aktiivisesti ollut suunnittelemassa niin nuorisotoimi, kirjasto- ja kulttuuripalvelut kuin kyläyhdistysten aktiivejakin. Mukaan kutsutaan vielä muutamia toimijoita. Hietalan markkinoiden kanssa samalle päivälle osuva "pääjuhla" on teatterilaisten kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä aikataulutettu siten, että molempiin tapahtumiin osallistuminen on mahdollista. Aikatauluja tarkennetaan suunnitelmien edetessä.

 

Siinähän sitä jo olikin, asiasta ja sen vierestäkin. Kantavana teemana vuonna 2020 on (ainakin omassa päässäni), että yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, näkemysten ja mielipiteiden ilmaisuun rohkaisua sekä tärkeiden asioiden puolesta toimimista tulee puhumisen tueksi voida osoittaa myös toteutettavan. Siksi tämä vuosi mennään tällä kaavalla ja katsotaan sitten kuka Keitele-Seuraa ja puhetta johtaa siitä eteenpäin.

 

Näillä sanoilla, tervetuloa samaan veneeseen, omaa paikallista megatrendiä luomaan.

Airoja löytynee kaikille innokkaille soutajille.

 

Höröisin korvin,

Päivi Koivuluoma, pj-sihteeri 2020

 

Huomioksi vielä, että jatkossa tulen viestimään huomattavasti lyhytsanaisemmin.

Uusimmat kommentit

24.02 | 13:38

Kiitos Annna Maija ja Päivi! Kesää kohti...

...
03.01 | 00:26

Do you need an urgent loan? If yes email me via: jayaram.sarma7@gmail.com

...
28.12 | 17:51

Kuvan on ottanut Kari Väisänen.

...
21.12 | 18:07

Huima kuva! Kenenkähän ottama tämä on?

...