Sosiaalisihteeri Eino Heikkinen totesi jo vuonna 1965:”Keiteleellä, kuten muissakin syrjäseutukunnissa, on luonteenomaisena piirteenä väestön lukumäärän ja sen rakenteeseen merkille pantavaa, että väkiluku vuosi vuodelta hiljalleen pienenee ja vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa.” Tilannetta pohtii Heikkisen kanssa samassa toimistossa työskentelevä Aira Turkka. Kuva ja tiedot Vellamo Paanasen.

Seppä. Ylölän Matti eli Matti Jääskeläinen oli Hamulan tunnetuin viitakeseppä. Alkukesäisin hän kallihti eli takoi ja karkaisi useita satoja viitakkeita. Seppä oli arvostettu ammattilainen kyläyhteisössä. Kuva on saatu Helena ja Heikki Suomalalta

Katri Ikäläinen poseeraa kotitalonsa edustalla 18-vuotiaana, kesällä 1963. Hänen kotitalonsa Mäntylä sijaitsee Isojärven rannalla Kummun kylällä, jonka kansakoulua hän kävi seitsemän luokkaa. Viimeisen kouluvuotensa hän kävi keskustaan perustetussa kansalaiskoulussa asuen siellä asuntolassa. Syrjäisestä talosta oli hankala koulumatka järvien takia, koska venettäkään ei ollut käytössä. Koulumatka vaihteli vuodenajasta riippuen neljästä seitsemään kilometriin. Kuva Katri Ikäläiseltä

Partioleiri Nilakka -95 järjestettiin 1995 heinäkuussa Nilakan Elosaaressa. Vouti Mikko Kylävainio tässä matkalla avajaisiltanuotiolle. Vouti vastasi leirin turvallisuudesta:”Voi sitä, joka säännöt unohtaa, häntä jalkapuu odottaa.” Leirin järjestelyvastuu oli Keiteleen Saukoilla. Suurimman paineen kantoi lippukunnan johtaja Pentti Savolainen.

Keiteleelle kokoontui melkoinen joukko Ilpo Saastamoisen 50-vuotisjuhlakonserttiin 27.7.1992. Mukana olivat mm. Kalle Fält, Pekka Nylund, Arto Piispanen, Paroni Paakkunainen, Pekka Toivanen, Jouni Koskimäki, Jaakko Gauriloff, Wimme Saari ja Kalervo Uuttu. Mukana oli myös Octatus-kuoro Erkki Näreharjun johdolla. Tietysti paikalla oli myös Ilpo Saastamoisen äiti Wellamo Paananen. Lieneekö koskaan Keiteleellä ollut näin paljon huippumuusikkoja yhdellä kertaa koolla? Katsomon puolella etualalla näyttäisi olevan Paavo Huuskonen.

Kyntömies. Kuva ajalta, jolloin traktorit olivat vielä harvinaisia, joten jouduttiin kyntämään hevosilla. Kuva on Heikki Suomalalta, mutta kyntäjästä ja hevosesta ei ole tietoja, eikä ajankohdastakaan. Tietoja voi lähettää osoitteeseen: vaisanen.kari@gmail.com

Jutussani 28.4.1997 Iisalmen Sanomiin ”Kenelle pöytälaatikkokirjailija kirjoittaa?” kuvasin nämä innokkaat kynäilijät. Paikka muistaakseni oli entinen Teboil, johon oli tehty tila Keiteleen työttömien toimntatiloiksi.

MLL:n paikallisen osaston ja Pikeman maalaustapahtuma ja nukketeatteri olivat näiden järjestöjen Keitele-päivien antia 1993. Tässä ohjaajana hikoilee Seikku Romppanen.

Joulukuun alussa 1995 julkistettiin Vellamo Paanasen Keiteleen musiikkikirja Rytkypolkasta iltavirteen.

Keiteleen Harrastajateatterin kesänäytelmänä 1996 nähtiin Maiju Lassilan Viisas neitsyt. Näytelmää esitettiin Vuonamon koululla, ensi-ilta oli 13.kesäkuuta.

Keiteleen yläaste lähti joululomallelomalle 1992 heti vuorokauden vaihduttua. Rehtori Jouko Tolonen, Marjut Ojala ja Jere Niskanen viimeisessä neuvonpidossa ennen iltaa.

Raija Eevala tarjosi vaihtoehdon EY:lle Keiteleen markkinoilla 30.8.1992. Näin Eevalaa äskettäin (kesäkuussa 2017) ja hän totesi tilanteen muuttuneen tuosta ajasta. Kari Väisänen

Keiteleen Saukot järjesti heinäkuussa 1994 kävelytempauksen toimintansa tukemiseksi. Mukana oli kilpailusarja, Sari Essayah ja hupisarja. Tässä kuva hupisarjasta, etualalla Tuulikki Väisänen, Oiva Malinen ja Mirja Malinen.

Lokakuun 21. päivänä 1966 noin 60 henkeä käsittävä joukko kokoontui kirkonkylän kansakoululle keskustelemaan partiotoiminnan aloittamisesta Keiteleellä. Keskustelun tuloksena päätettiin perustaa tyttöjen ja poikien lippukunnat, joiden johtajiksi valittiin seurakuntasisar Anja Turunen ja opettaja Tenho Raatikainen. Kuvassa etualalla viitasaarelaisia partiolaisia ja partiojohtajia, jotka olivat tulleet kertomaan partiotoiminnasta. Tiedot ja kuva Vellamo Paanasen jutusta paikallislehteen.

Juuri avatun Keitele-kanavan kunniaksi järjestettiin höyrylaivaregatta heinäkuussa 1994. Laivat kokoontuivat Pielavedelle, mutta kokoontumisajoa edeltävänä iltana nähtiin Keiteleelläkin jo höyrylaivoja, kaukaisimmat Lahdesta saakka. Regatan johtaja Pertti Virtanen juhli vaimonsa Kaisan kanssa hopeahääpäiväänsä Keiteleen satamassa 12.7.1994. Kaisa Virtanen on kotoisin Pielavedeltä, jonka kirkossa häät aikoinaan pidettiin.

Helmikuun lopulla 1994 Keiteleen Kalevalaiset naiset järjestivät tekstiilityöaiheisen perinneillan. Illassa julkistettiin kirjottujen sukkien ja lapasten yleisöäänestyksen tulos. Voittajaksi selviytyivät Aino Ruotsalaisen lappalaisaiheella kuvioimat lapaset. Illassa Aino Laukkanen ja Aira Pasanen esittelivät rukin ja karstojen käyttöä.

Keiteleellä esitettiin vuoden 1990 kesällä Pekka Saariston kirjoittamaa ja Lasse Ahon ohjaamaa Silkkikivi-näytelmää, joka kertoo siirtolaisten asettumisesta kantaväestön pariin. Näytelmässä on kolmisenkymmentä roolia, joten se oli aikamoinen haaste pienelle yhdistykselle. Pekka Saariston kirjoittaman teoksen ohjasi Lasse Aho. Silkkikivi saavutti heti hyvän menestyksen, mikä olikin tarpeen, sillä yhdistyksen varat olivat aika lopussa. Kuvassa Vieno Saastamoinen, Ulla ja Olli Vuorela.

Lounaskahvilana 1987 aloittanut ravintola Sinikello tuhoutui tulipalossa helteisen lauantain iltana 10. kesäkuuta 2011. Tulipalon alkaessa ravintolassa oli kymmenkunta asiakasta, jotka saatiin välittömästi evakuoitua turvaan. Palo oli Keiteleelle suuri menetys, sillä ravintola oli ainoa paikkakunnalla toimiva ”oikea” ravintola. Meni monta vuotta ennen kuin Keiteleelle saatiin ravintola Sinikellon toimintaa jatkamaan. Palo lienee saanut alkunsa ilmastointilaitteiden sähköviasta. Samassa rakennuksessa olleet muut yritykset säästyivät, kun tiilinen väliseinä toimi palomuurina.

”Keiteleen uusi ja erittäin miellyttävä leirintäalue sijaitsee Saunasalmen rannassa noin 2,5 kilometriä Pikonmäelle päin.” Näin kirjoitti Vellamo Paananen paikallislehden jutussaan 24.7.1964. Viimeistelytöitä tehtiin talkoilla kauniissa maisemassa ilta-auringon heitellessä viimeisiä säteitään pitkin Nilakan pintaa. Myös autoilija Arvo Strandman oli autoineen mukana talkoissa. Kuva ja tiedot Vellamo Paanasen.

Kuopion läänin taidetoimikunta vieraili Keiteleellä huhtikuun alussa 1992. Kulttuurin linjanvetojen jälkeen tutustuttiin Keiteleeseen kiertoajelulla. Tässä on vuorossa käynti puutaiteilija Veikko Saastamoisen luona.

Keitele –päivillä 1993 valittiin Elisa Hokkanen Vuoden Akaksi. Puuseppä Pauli Paananen luovutti luovuuden merkiksi Hokkaselle leipälapion.

Keiteleläiset olivat suurella joukolla järjestämässä Konevitsan luostarin 600-vuotisjuhlia 1993. Pääjuhla pidettiin Hamulan koululla, mutta myös Hiekan hautausmaalla käytiin juhlallisuuksien yhteydessä. Kuvassa ristiä pitelemässä Sakari Nyyssönen ja hänen vieressään ikonia kannattelemassa Saara Stranius. Hautausmaahan on haudattuna 23 luostariveljeä ja lisäksi paikallisia ortodokseja.

Kummun kylätoimikunta sai kunnan kulttuuripalkinnon joulukuussa 1992. Palkintoa luovuttamassa ovat Hannes Tossavainen, Helena Suomala ja Anu Yli-Pyky. Vastaanottajina tauno Tarvainen, Aulis Leinonen ja Kalervo Räikkönen.

Opetussuunnitelma peruskoululle uudistettiin 1995. Toimeenpanevana ryhmä koostui koulunjohtajista ja Mervi Karhisesta. Tiivistysryhmään kuuluivat Anna-Liisa Huttunen, Kalevi Rutonen Karhisen lisäksi. Tässä sommitellaan suunnitelman kansikuvaa. Mukana Mervi Karhinen, Kalevi Rutonen ja koulutoimenjohtaja Jouko Liimatainen.

Kunnan ja kansalaisopiston yhteishankkeena syntyneen Tekstiilituvan avajaisia vietettiin lokakuussa 1992. Hankkeen tarkoituksena oli luoda paikka, jossa kuntalaiset voisivat oppia tekstiilityön eri vaiheet. Hanketta ajoi ennen kaikkea Irene Saastamoinen. Tupa aloitti toimintansa nykyisen rautakaupan tiloissa. Avajaisrököjä leikkaa kuvassa Kyllikki Ryhänen.

Keiteleelle 1993 perustettu darts seura Sinitikka pärjäsi yllättävän hyvin päästen 1995 jopa SM-liigan ykkösdivisioonakarsintoihin. Tässä kuvassa ykkösheittäjistä ovat mukana vain Lauri Pasanen, vasemmalla ja hänen vieressään Jyri Sivonen. Muita joukkueessa heittäneitä olivat Risto Marttila, Kai Kärkkäinen ja Juhani Huikari. Taustajoukot ovat iloisia joukkueen menestyksestä.

Terttu Kärkkäinen sai vuoden yrittäjäpalkinnon 1992. –Pidän luovasta työstä ja toiminnasta. Maalaan ja teen savitöitä. Myös harrastajanäytelmissä olen ollut mukana, Kärkkäinen puntaroi.


Tässä osastossa on kuvia Keiteleeltä. Voit osallistua näihin talkoisiin lähettämällä kuviasi  jpg-tiedostoina.  Liitä mukaan tekstiä milloin ja missä otettu, kuvassa olevien henkilöiden nimet sekä luonnehdinta tilanteesta, jossa kuva on otettu. Kuvia voi lähettää osoitteeseen:

keiteleseura@gmail.com

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

30.10 | 22:41

Tarvitsetko lainaa laskun maksamiseen vai tarvitsetko rahaa oman yrityksen perustamiseen, ota meihin yhteyttä, koska annamme lainaa niinkin alhainen kuin 2% korko. Annamme myös lainaa ja lyhytaikaista lainaa lisätietoja varten ota yhteyttä sähköpostitse j

...
14.10 | 18:48

Suuret kiitokset tiedosta!

...
09.10 | 15:50

Ympäristökeskuksen tilaston mukaan alhaisin vedenkorkeus Nilakalla mitattu 21.4.1911. Silloin 101.78. Tänä sykynä alhaisin 101.96. 18 senttiä jäi ennätyksestä.

...
27.03 | 21:54

oli opettaja anna maija kärävä muistaakseni, hyvä ihminen hyvät muistot.

...
Tykkäät tästä sivusta